16.11.2014

Ympäri vuoden päivät!

Tasan vuosi sitten yön pimeydessä istuin tämän samaisen teksti kentän edessä, johon nyt tänään 16.11.2014 kirjoitan. Sinä yönä ilmestyi ensimmäinen blogi-päivitykseni ja tätä hupia on jatkunut nyt jo siis vuoden päivät! Nopeasti se aika taas menee...

Muistan sen hetken kun aloitin bloggaamisen, muistan kun jaoin sen kaverieni nähtäväksi facebookkiin. Jännitti ja jopa pelotti, että millaisen vastaanoton saan ja mitä minusta siitä eteenpäin ajatellaan. Alku oli hankalaa, pohdin pitkään millaisia tekstejä kirjottaisin ja varsinkin sitä millaisia tekstejä luettaisiin.

Ne ensimmäiset tekstit olivat täysin erilaisia kuin nykyiset, mutten silti koe niitä huonoiksi. Ne ovat osa minun bloggaamista ja niistä se kaikki alkoi. Vuoteen on mahtunut vaikka kuinka paljon mahtavia asioita ja olenkin kasvanut mielestäni kirjoittajana kerta toisensa jälkeen. Se oma tyyli muotoutuu ajan myötä.

Mikä on ollut bloggaamisessa parasta?

Olen haaveillut salaa toimittajan urasta. Haluaisin kertoa näkemyksiä, kokemuksia ja tunteita niin videon tai tekstin välityksellä. Mutta kuitenkaan en tiedä haluaisinko sittenkään olla toimittajana täyspäiväisesti. Tämän blogin kirjoittaminen on ollut ikään kuin sen haaveillun tuloksena syntynyt harrastus. No voin kirjoittaa asioitani ja näkemyksiä aina silloin tällöin ja joku niitä ehkä lukeekin ja täysin ihmeellisinä aikoina jopa kommentoi.

Lukijoista puheen ollen. En kirjoita lukijoita varten, enkä tule koskaan varmaan kirjoittamaankaan. Ihan omaksi ilokseni istun koneen ääreen iltaisin näpyttelemään. Mutta se palaute mitä olen ihmisiltä vuoden aikana saanut on ollut se innostus, mikä auttaa tässä kirjoittamisessa. Bloggerissa lukijoita on 7! Se ei ole juuri mitään, mutta minulle se on paljon! Seitsemän ihmistä jotka uskaltavat tunnustaa lukevansa näitä tekstejä hehe! Palaute on mukavaa, myös negatiivinen, se herättää keskustelua ja pakottaa tarkastelemaan omaa kirjoittamista, mutta samalla lukijalle on herännyt jokin mielipide, jokin näkemys tekstistä ja se on se miksi tätä teen.

Hauskaa on myös se että lukijoiden määrä lisääntyy koko ajan tilastoiden mukaan, muttei minulla ole hajuakaan keitä nämä lukijat ovat! Facebookissa lukijat näkyvät tykkäyksinä ja rohkeimmat ovat kommentoineetkin! Niiden lukeminen on mukavaa ja joskus tykkäyksiäkin on enemmän kuin olisin ikinä uskonut. Se että ystäväni, kaverit ja sukulaiset lukevat tätä on suurin kunnianosoitus mitä omasta mielestäni blogi voi saada!

Ja tuomittiinko minua, vaikka niin aluksi pelkäsin. EI. Päinvastoin.


.-Sampo-

2 kommenttia:

  1. Mun mielestä on ihan mahtavaa et sä aloit kirjoittaa tätä! :) ( ja jos suoraan sanotaan niin oisin kyl pettynyt jos oisit jättänyt koko blogin vaan ajatukseks, sen verran paljon mä sitä ootin kun kerroit et aiot alkaa kirjoittaa...) ken tietää, ehkä sust viel joskus tuleekin toimittaja ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :)!! No saapi nähä tuleeko :P En tiiä vielä yhtään mitä teen isona tai ees ens keväänä...

      Poista