1.2.2015

Arki loppuu!

Viime tiistaina loppui lukioarki minun uraltani, ainakin toivottavasti. Nopeasti on aika mennyt ja muistan edelleenkin sen päivän kun aloitin Arkadiassa opiskelun, sehän oli suunnilleen viime viikolla. No koulupäivään koului perinteinen kesävaatteisiin pukeutuminen ja pieni pettymys oli se etten löytänyt vyölaukkua mistään. Toinen pettymys oli se etten ottanut itsestäni kuin tuon yhden kuvan, eikä kukaan muukaan ottanut, sillä sähläsin koko päivän ihan omiani. Ja miksi?

Kotiompelimo asialla!
Jakson viimeisenä koulupäivänä musakurssit pitävät Katusoittajaiset eli pienen konsertin. Itselläni oli se kauan mainostamani Musa 2 kurssi ja pääsin itsekkin esiintymään. Kyllä! Joku kehtasi laittaa minut soittamaan ja jopa laulamaan. Jännitin koko edellisen viikonlopun ja maanantai yön, mutta kun astelin sinne lavalle ensimmäisiä askelia, katosi suurin osa kaikesta hermostuneisuudesta ja ramppikuumeesta sen sileän tien.


Näin viisi päivää myöhemmin, olen tyytyväinen siihen, miten esitys meni, noin ensikertalaiselta. Kitarassa ja bassossakin sujui paremmin kuin yksissäkään harjoituksissa!

Koulu nyt ei kuitenkaan vielä loppunut vaan nyt se suurin työ vasta alkaa. Neljä ainetta pitäisi kirjoittaa, eikä aikaakaan ole enää paljoa. Silti keskityn ihan kaikkeen muuhun kuin lukemiseen. Jalkapallossa kaikki aika on nykyään valmentamista, sillä jalkaleikkaus on vasta ensi kuussa...
Positiivista on se, että sain tänään suoritettua ensimmäisen valmentajan tutkinnon, Puoli päivää kestävällä koulutuksella saa ensimmäisen asteen lisenssin ja matka kohti Suomen A-maajoukkueen valmentamista on alkanut, vielä 5 tasoa ja olen valmis!

Eilen (lauantaina) valmentamallani joukkueella oli turnaus Klaukkalassa ja siellä pyörittiin taas vajaa 4 tuntia. Tulokset olivat hyvät, mutta pelissä on paljon parannettavaa. Mitä? Pojathan on vasta 5 ja valmentaja mutisee tälläisiä tappion jälkeen. Mutta ongelmana on se, ettei kaikkien poikien keskittyminen riitä 20 minuuttia pallon perässä juoksemiseen, uudessa paikassa, uusien vastustajien kanssa. Tai joskus riittää ja joskus ei. Eilen ei ihan.

Mitä minulle itselleni kuuluu? Nyt taasen ihan hyvää, varsinkin kun lunta tuli maahan ja päivätkin ovat hieman pidentyneet. Välillä tuntuu että olen ihan poikki, ei huvita mikään, enkä jaksa mitään. Nyt on vähän sellainen olo. Mutta välillä taas tuntuu ihan mahtavalta ja kaikki sujuu. Blogissa se näkyy tekstien määrässä ja varsinkin kuvien määrässä. En ole koskenutkaan kameraani viime aikoina, muulloin kuin Abivideota kuvatessa.

Ensi viikolla on vielä matematiikan harjoituskoe, sekä ensimmäinen ylio-oppilaskoe! Äidinkielen Tekstitaito on edessä torstaina. Muuten olenkin melko vapaalla!

Palaillaan!
-Sampo-





2 kommenttia: