Nyt on kaksi viikkoa takana täällä lappeen Rannassa! Fuksiviikot ovat ohi ja ehkä ihan hyvä vain... Yöunet ovat jääneet vähiin, jalat ovat sohjona kaikesta menosta ja meiningistä ja näin totisen opiskelun alkaessa sairastuin flunssaan.
Totta tosiaan pikku hiljaa alkoi itsellä tulemaan viikon aikana seinä ja väsy vastaan. Alkuviikko meni vielä rauhallisesti. Maanantain pelattiin lentopalloa kiltojen välillä, jota olinkin kaivannut, liikuntaa kaiken tuon rellestämisen keskellä, ilman alkoholia, hyvien yöunien kera. Fuksien tuntomerkki, fuksilakki, valmistettiin tiistaina. Aluksi hirvitti ajatus tuhota oma lakki täysin, ja varmaan hirvittäisi edelleen jos en olisi sitä aikoinaan ilmaisena saanut.
En oikein tiedä mitä kertoisin näiden kuvien lisäksi, muuta kuin että, kelit ovat olleet mitä mahtavampia! Keskiviikkona oli fuksisuunnistusta auringonpaisteessa, torstaina vilustuin revontulien räiskeessä fuksipromootiossa, jossa minusta tuli oikea Pelletin fuksi, kun painoin vedellä täytetyn lakin päähäni Saimaan rannassa bokserit jalassa yön pimeydessä. Vilustuin siitä, vituttaa edelleen!
Perjantain Saimaa Sunset festivaaleissa kylvettiin taas auringonpaisteessa ja kuunneltiin Beats & Stylesia ja Kuningasideaa!
Olen myös pohtinut asuntoani aika ahkerasti. Tämähän ei ole Skinnarilassa, yliopiston naapurissa, vaan joudun polkemaan kouluun ja iltarientoihin kolme kilometria suuntaansa. Hyvä puoli siinä on, se että saan oman rauhani silloin kuin haluan, huonona se että täällä on vähän liiankin hiljaista ja muiden lähtiessä kotiin aamuyöstä, odottaa minua vielä kuntoilu pimeydessä. Kauppaankin on aina se pienoin matka. Yksityisenä asuntona tämä on myös kalliimpi kuin LOAS:in tarjoamat opiskelijaboksit, joten siitäkin pientä miinusta, mutta jospa sen kestää, sillä muutenhan tässä ei ole mitään vikaa. Säästyn muiden opiskelijoiden melulta, kasvatan kuntoani ja katselen auringonlaskuja tunnin pidempään kuin muut joka ilta.
Hieman on väsynyttä kirjoitusta tällä hetkellä. Huomenna on aamun kello kasista ilta seitsemään koulua yhteen putkeen, enkä tosiaankaan tiedä kuinka selviän siitä... Kemia ja matematiikka tuntuvat ylitse pääsemättömiltä. eikä nuo muutkaan aineet yhtään helpoilta vaikuta. Pitäisi vain jaksaa opiskella ja lukea, mutta kun ei ole rutiinia niin vaikeaahan se on.
Mutta nyt alkaa ehkä se oikea arki ja pääsee jonkinlaiseen päivärytmiin. Valokuvia tuli hei mahdollisesti ekaa kertaa niin paljoa etten kehdannut kaikkia valita tähän viestiin! Jotain on tapahtumassa tässäkin blogissa!
-Sampo-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti