27.6.2014

Maailma muuttuu, vai muuttuuko sittenkään?

Tiistaina eduskunnassa hylättiin kansalaisaloite homoavioliittojen sallimisen puolesta, tätä seurasi kiivas keskustelu sosiaalisessamediassa ja erilaisia uutisointeja päättäjien mielipiteistä. Itselleni kyseisellä päätöksellä ei sinänsä ole mitään merkitystä, eikä suhtautumiseni olekkaan tässä nyt tärkeintä.

Vaan se kuinka asiasta keskusteltiin. Suomessahan yleiseen keskusteluun osallistuvat vain harvat. Suurin osa keskustelee internetissä tai  mökillään hieman humalassa tuttavien ja sukulaisten kanssa mikä on ihan okei, mutta keskustelut sosiaalisessa mediassa ruudun takana ovat naurettavia. Itseasiassa ovat aina olleet puhuttaessa aiheista, jotka jakavat mielipiteitä. Pienet maailman parantajat yrittävät tehdä tästä planeetasta parempaa paikkaa omilla näkemyksillään, mutta mielestäni tulos on päin vastainen. Parantaisivat maailmaa ruudun sillä puolen, mistä tätä viestiäni luet.Tiedän, tämä asia on päivän selvä, olet varmaan  itsekkin sen nähnytja mielipiteesi on varmaan jotakuinkin sama kuin minulla, mutta se häpeän määrä, jota koin lukiessani kommentteja keskiviikkona, loi pakottavan tunteen sanoa asiasta jotain. 

Kaikkihan lähtee jonkun väärin argumentoidusta mielipiteestä, joka joskus voitaisiin tulkita  jopa loukkaukseksi. Tähän joku vastaa provosoituneena ja väittely on valmis. Ei, ei sitä voi kutsua väittelyksi. Pelkkää haukkumista ja raivoamista. Tässä avioliitotasavertaisuus "keskustelussakin" homoteltiin ja vittuiltiin enemmän kuin puhuttiin aiheesta. Ja mielestäni pahimpia näissä keskusteluissa eivät ole ääripää mielipiteiden esittäjät, vaan nämä jotka tulevat mukaan kaikkitietävän Jumalan varmuudella haukkumaan julkaisun tai mielipiteen kirjoittajaa. He eivät kerro näkemyksiään, vain kertovat kuinka idiootteja keskustelijat ovat ja osa mainitsee kuinka hyvää viihdettä he sillä hetkellä lukevat. 

Sosiaalinen media on loistava tapa luoda ja ylläpitää keskustelua maailman asioista niin läheltä kuin kaukaa. Mutta samalla vaikeaa, toisaalta helppoa. Ei tarvitse nähdä muita, kirjoitat jotain puolianonyymina, jos kirjoitat väärin tai sinua haukutaan, poistat kommentin.

Tämä on se asia mikä eniten kyrsii. Miksi se on niin vaikeaa keskustella järkevästi, miksi se on vaikeaa olla haukkumatta muita, niin koneella kuin kasvotusten. Tai no emme me uskalla kasvotusten jakaa omia mielipiteitämme, kaikki on ihan sama ja päätöksen tekoon osallistuvat harvat ja valitut. Ja he ovat niitä ketkä eivät puhu netissä, mikä on ihan ymmärrettävää, en minä ainakaan haluaisi keskustella, jos keskustelu on sen tasoista mitä on. "Suomalaiset ovat hiljaisia"-väite pitää paikkaansa, sillä emme me puhu tai varsinkaan tuo omia mielipiteitämme esiin, paitsi siellä netissä, mutta sehän on vain Internet. Osa loukkaantuu, mutta osa pitää itseään jumalina. Miettikää mitä kirjoitatte tänne, miettikää millaisen kuvan se teistä antaa. Trollit ovat sitten oma lukunsa, en edes vaivaudu.

Ironista että kirjoitan negatiivisesti heistä jotka kirjoittavat negatiivisesti muista. Kirjoitin siis oikeastaan itsestäni.

PS. Älä sinä nyt provosoidu tästä tekstistä, mutta mielipiteitä saa ja pitääkin esittää!

Itse lähden huomenna mökille Tammisaareen! Kuulumisia sieltä joskus ja sitten seuraakin viimeinen rippileirini isosena!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti